Siinä se nyt tönöttää vesikatossaan!
Tätä hetkeä on jännitetty ehkä eniten, miltä se sitten oikeasti näyttää. Ja joo, täytyypi sanoa että tuleva isäntä ja emäntä tykkää.
Pääsee fiilistelemään mitä tulee mihinkin ja pikku hiljaa päästään siihen mukavimpaan mielestäni, valitsemaan pintamatskuja ja muuta niinkuin silmälle tärkeeseen.
Nyt sitä jatketaan sitten sisätiloissa, ei väliä vaikka taivaalta sataisi pikku-ukkoja.

Syksyä ilmassa.
Helteet ovat väistyneet ja tilalle saatu vesisateita ja kaapista kaivaa lämmintä.
Eräs sateinen päivä käytettiin fimo massalla muovaillessa.
Kellari on saanut väliseinänsä ja muutenkin työmaalla on asiat hyvällä mallillaan.
Nyt odotetaan seuraavaa suurta harppausta kun saadaan talolle runkoa ja kattoa pään päälle.

Leikkuulauta ja sen uusi ulkonäkö

Niin se taas viikonloppu vilahti.
Siivousta, näpertelyä ja leivontaa. Entinen leikkuulautakin sai uuden pirtsakamman ulkonäon ja pääsee jatkossa toimimaan tarjoilualustana.

Perustusten loppumetreillä.
Vielä viimeiset maantäytöt ja "pikkujutut" ja sit päästään odottamaan että saadaan seinät ja kattoa pään päälle.

Posliinitussi kokeiluja

Kokeilinpa tiensä päähän tulleisiin lautasiin pientä piristystä tussilla.
Ja tulihan niistä pikkuväen mielestä sen verran mieluisia että eivät muita lautasia käyttäisikään.

Sitruslimpparia.
Hellepäivien kirpsakka ystävä. Sitrushedelmiä puristettuna, kivennäisvettä ja sokeria. Jäitä unohtamatta.

Elokuva ilta.
Naposteltavaksi kokeilimme uusimmasta Koto living- lehdestä löytyvää, Mantelikinuskipopcornia.
Ja täytyy myöntää että kelpasi.
Lapset saivat päättää elokuvan ja yhdestä toivomuksesta katsottiin tähän vuodenaikaan niinkin osuvan elokuvan kuin Nalle Puhin Joulun.

Metsäretkellä.
Tarkoitus oli käydä keräämässä aimo annos mustikoita, yhdestä meidän lemppari retkipaikasta. Mutta niin vaan olivat mustikat pienen pieniä ja kuivahtaneita. Nekin onnettomat jotka saatiin kerättyä syötiin yksissä tuumin pois jo eväiden kanssa. Eipä siinä muuta kuin kaupan kautta kotiin. Parempaa mustikka onnea ensi kerralla.