Arki alkaa taas palata tähänkin torppaan.
Muutama viikko siinä vierähti ilman minkäänlaisia käsitöitä. Ei niin etteikö olisi ollut intoa, vaan koska tiesin että kaikki omat tavarat ovat jossain kellarissa kaiken muun, ei niin akuutin tavaran seassa jossain, joille ei tarvitse vielä paikkaa löytää.
Tässä yhden tylsän päivän yllättäessä päätin ryhdistäytyä ja kävin etsimässä ompelukoneen ja pussillisen kangas tilkkuja.
Vaikka keskeneräisiä käsityöprojekteja löytyy nyt jo jos jonkinmoisia ja uusia on mielessä jo jonoksi asti, niin niinsitä vaan keksii jonkun niin tärkeän ettei se voi odottaa.
Tällä kertaa se oli pinnasängyn reunapehmuste.
Tuo niin valkoinen ja tylsä.
Ensin ajattelin painaa siihen jotain, mutta värit ovat jossain tietämättömissä, niin ompelukone oli etsimisen puolesta helpompi valinta.
Kankaista leikkasin kuviot.
Ja koska mistään en löytänyt minkäänlaista tukikangasta paitsi ikeasta ostamaa verhojen lyhennys nauhaa, paljastui hän vallan mainioksi kaveriksi.
Silitin kuviot kiinni paikoilleen, ompelin kiinni. Ehdin vähän myös käsinkirjailla, siinä odotellessa kun ukkoni tuo sai korjattua keskenkaiken rikkimenneen paininjalan nostimen.
Ja kyllähän tuo valmis tekele omaa silmää viehättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti